”Kreikka elää pikavipeillä”, uutisoi Helsingin Sanomat keskiviikkona . Helsingin Sanomien taloussivuilla Kreikan pikalaina puhuttivat enemmänkin samana päivänä.
Kreikka on ollut pitkään talousuutisten varma ja vakituinen uutiskynnyksen ylittäjä. Toistaiseksi Kreikan taloutta on enimmäkseen kannatellut EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukilainapaketti. Tukilainapaketti hyväksyttiin vuonn ja se on suuruudeltaan 110 miljardia euroa.
Pikavippiä kerralla jopa 1,3 miljardia euroa
Kreikan talous on ollut säästökuurilla tukilainapaketin hyväksymisestä alkaen. Maan menot ovat kuitenkin vain kasvaneet. Kreikan valtion tulot ovat olleet 30 miljardia euroa, mutta niistä noin kolmannes on mennyt pelkkiin valtionlainojen korkoihin tammi-elokuussa. Menoja kasvattavat omalta osaltaan myös eläkerahasto- ja työttömyysturvamaksut.
Viime viikolla Kreikka sai 1,3 miljardin pikalainan. Lainan korko on 4,8 prosenttia, ja laina-aika kuusi kuukautta.
Kreikalle pikalainoja myöntää Euroopan keskuspankki
Lyhytaikaista pikalainaa Kreikalle antavat tällä hetkellä kreikkalaiset pankit. Niitä puolestaan rahoittaa Euroopan keskuspankki. Kreikkalaisille pankeille sijoitus on houkutteleva, sillä ne maksavat Euroopan keskuspankille rahasta korkoa vain 1,5 prosenttia.
Kreikan valtio siis elää EU:n ja IMF:n lainoilla ja pikavipeillä. Näin väittää ainakin Helsingin Sanomat. Kreikan valtio puolestaan rahoittaa kreikkalaisia pankkeja omalla lyhytaikaisella lainanotollaan. Nähtäväksi jää, meneekö maa vararikkoon. Ja jos menee, ovatko pikavipit Kreikan ylivelkaantumisen ja sitä kautta varattomuuden ja syrjäytymisen taustalla.
Ollako vai eikö olla – pikalaina?
Helsingin Sanomien taloustoimituksen linjaus, jonka mukaan Kreikan valtion lyhytaikaiset lainat ovat pikavippejä, on vähintäänkin kummallinen. Ehkä ne ovat valtioiden mittakaavalla verrattavissa yksityishenkilöiden vakuudettomiin, lyhytaikaisiin kulutusluottoihin.
Rinnastuksessaan Hesari kuitenkin tuottaa pikalainoja ottavista suomalaisista pienoiskokoisia Kreikan valtioita. Lehti vihjaa siis, että pikavippiasiakas on huonosti taloutensa hoitava länsimaisen sivistyksen kehto. Ja vieläpä sellainen kehto, jota muiden on viime kädessä rahoitettava.
Tuotteidemme ja palveluidemme perusteella väitämme, ettei Kreikka elä pikavipeillä vaan aivan muunlaisilla ja muulla tavoin rahoitetulla lainarahalla. Ja asiakaskuntamme perusteella väitämme, ettei suomalainen pikavipinottaja ole Kreikan pienoismalli.
